Kvarnbackenin tuulivoimapuisto

7

Tuulivoimalaa

300

Voimalan enimmäiskorkeus (m)

70

Kokonaisteho (MW)

Mitä olemme tekemässä?

Kehittyvä yhteiskunta tarvitsee yhä enemmän energiaa toimiakseen ja samalla ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii ripeitä toimenpiteitä. Suomea sitoo useat eri ilmasto- ja päästötavoitteet, joiden saavuttaminen on mahdollista mm. päästöttömän tuulivoiman avulla. Kotimainen energiantuotanto mahdollistaa lisäksi energiaomavaraisuuden ja vähentää Suomen riippuvuutta ulkomailta tuotavasta sähköstä. Tuulivoima on myös markkinoilla haluttua; sekä teollisuus että yksityiset kuluttajat kysyvät uusiutuvan energian tuotannon perään. Vuonna 2022 tehdyn tutkimuksen mukaan 82 % suomalaisista oli tuulivoiman lisäämisen kannalla (Energia-asenteet, 2022).

Noin 7 voimalan kokoinen tuulivoimapuisto voidaan sen suunnittelun aloittamisesta ottaa tuotantoon 5–7 vuodessa. Yksi tuulivoimala tuottaa 5–8 kuukaudessa yhtä paljon sähköä kuin sen valmistamiseen, rakentamiseen ja purkuun kuluu, ja vuodessa se tuottaa sähköä noin 10 000 kerrostaloasunnon vuotuisen energiatarpeen verran – käyttäen raaka-aineenaan puhdasta, ilmaista ja ehtymätöntä tuulta.

Kvarnbackenin tuulivoimapuiston idea tuli alueen maanomistajilta, ja nyt olemme yhteisellä matkalla toteuttamassa ilmastotavoitteita.

Hankkeen eteneminen

Tuulivoimapuiston suunnittelu alkaa sopivan alueen kartoittamisella. Esiselvitys ja suunnitteluvaihe vastaavat kysymykseen, onko hanke toteuttamiskelpoinen: millaiset ovat alueen tuuliolosuhteet, onko hanke taloudellisesti järkevä sekä millaiset ovat hankkeen vaikutukset ympäristöön.

Kvarnbackenin alueen soveltuvuutta tuulivoimalle tutkittiin suomalaisten asiantuntijoiden voimin. Alustavat hankealueen tarkastukset saatiin valmiiksi keväällä 2022, ja alue todettiin alustavasti tuulivoimalle soveltuvaksi. Alueen luontoselvitykset aloitettiin kesällä 2022 ja ne jatkuvat vuoden ympäri syksyyn 2023 asti.

Tuulivoimapuiston rakentamiseksi tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen tuulivoimaosayleiskaava. Kaavatyössä selvitetään lopullisten tuulivoimaloiden lukumäärä ja koko sekä tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto ja rakentamisen kannalta tarpeellinen huoltotiestö. Kaavan etenemisestä ja sisällöstä päättää Kruunupyyn kunta.

Kvarnbackenin hankkeessa toteutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Menettelyssä tuotetaan lukuisia selvityksiä koskien muun muassa luonnonympäristöä, maisemaa ja rakennettua kulttuuriympäristöä. YVA-menettelyssä arvioidaan tuulivoimahankkeen toteuttamisen vaihtoehtoja, ja vaikutuksia verrataan tilanteeseen, jossa hanketta ei toteuteta.

Kaavoituksen aikana järjestetään tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia suunnitellun hankealueen maanomistajille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Hankkeesta pidettiin maanomistajille suunnattu infotilaisuus kesällä 2022. Ensimmäinen YVA- ja kaavoitusprosessin yleisötilaisuus järjestettiin toukokuussa 2023. Seuraava yleisötilaisuus on alustavasti suunnitteilla marraskuulle 2023. Tilaisuudet ovat hybridimuotoisia, jolloin tilaisuuteen pystyy osallistumaan sekä paikan päällä että verkossa Teams-yhteyden avulla. Yleisötilaisuuksista tiedotetaan paikallislehdissä ja hankkeen kotisivuilla.

Kaavoituksen jälkeen tuulivoimaloille ja tuulivoimapuiston sähköasemalle laaditaan yksityiskohtaiset piirustukset ja hankitaan tarvittavat rakennusluvat Kruunupyyn kunnalta.

TAPAHTUU NYT: Konsulttiyhtiö Sitowise jatkaa Kvarnbackenin tuulivoimahankkeen YVA-selostuksen työstämistä. Myös luontoselvitykset alueella jatkuvat kesän yli.

Suurin osa tuulivoimahankkeen päästöistä ja haittavaikutuksista syntyy sen rakentamisvaiheessa.

Kvarnbackenin tuulivoimahankkeen rakentamisajaksi arvioidaan alle vuosi. Rakentamisen aikana alueen tiestöä parannetaan ja uutta tiestöä ja voimaloiden rakennuspaikkoja valmistellaan.

Tuulivoimalan käyttöikä on 25–35 vuotta. Käytön aikana tuulivoimaloita ohjataan ja valvotaan etänä. Myös pienten toimintahäiriöiden korjaaminen ja hälytysten tarkastus suoritetaan pääasiassa etävalvonnan avulla. Huoltohenkilöstöä käy tuulivoimapuistossa keskimäärin muutamia kertoja vuodessa suorittamassa määräaikaistarkastuksia ja -huoltoja. Huolto- ja tarkastuskäynneillä huoltohenkilöstö liikkuu yleensä pakettiautolla ja nostureita tai muuta raskasta kalustoa tarvitaan harvoin, keskimäärin 3–5 vuoden välein.

Käytön jälkeen voimaloiden purkamisesta ja materiaalin kierrättämisestä vastaa aina tuulipuiston omistaja. Nykyään tuulivoimaloiden materiaalista yli 90 % voidaan kierrättää ja haitallisten jätteiden kierrätykseen on viime vuosina kehitetty uusia ratkaisuja. Esimerkiksi voimalan lapojen lasikuitua ja muuta komposiittimateriaalia on onnistuttu hyödyntämään sementin tuotannossa (KiMuRa-hanke). Mikäli kaikkia voimaloiden materiaaleja ei voida purkuhetkenä kierrättää, toimitetaan ongelmalliset materiaalit asianmukaiseen käsittelyyn.

Käytön aikana tuulivoimala ei tuota päästöjä vesistöihin, maaperään tai ilmaan. Nykyaikainen tuulivoimala tuottaa vuodessa noin 25 GWh uusiutuvaa energiaa, mikä vastaa noin 10 000 kerrostaloasunnon vuotuista energiatarvetta. Tuulivoima on tällä hetkellä halvin energiantuotantotapa ja kaikki hankkeet toteutetaan Suomessa markkinaehtoisesti, eli ilman tariffitukea tai vastaavaa. Tulevaisuudessa tuulivoimatekniikan odotetaan kehittyvän entistä tehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.

Kvarnbackenin tuulipuisto suunnitellaan liitettäväksi hankealueen läpikulkevaan 110 kV voimalinjaan. Nykyistä voimalinjaa on tarve vahvistaa ennen kuin yhdistäminen on mahdollista. Vahvistus toteutetaan ensisijaisesti nykyisten pylväiden parantamisella, jolloin uutta voimalinjaa ei ole tarve rakentaa.

Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi.

Ajankohtaista hankkeessa

Asukaskysely 18.9.-13.10.2023

Osana YVA-menettelyä toteutetaan alueen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille suunnattu kysely, jolla kartoitetaan näkemyksiä hankkeen mahdollisista vaikutuksista mm. asumisympäristöön. Asukaskyselyyn voi vastata 18.9.2023 – 13.10.2023 verkossa osoitteessa: https://q.surveypal.com/kvarnbacken

Yleisötilaisuus 4.5.2023

Kaikille avoin yleisötilaisuus järjestetään Kruunupyyssä Småböndersin koululla (Småböndersvägen 667) torstaina 4.5.2023 klo 18. Aloitamme kahvitarjoilun klo 17:30. Tilaisuudessa esitellään YVA-ohjelma sekä OAS. Mukana tilaisuudessa ovat Etelä-Pohjanmaan ELY, Kruunupyyn kunta, Sitowise, Etha Wind sekä Tuulikarhu. Tervetuloa mukaan!

Teams-linkki yleisötilaisuuteen

Torstaina 4.5. järjestettävään yleisötilaisuuteen voi osallistua myös etänä Teams-yhteydellä: http://bit.ly/3MhuDzK

Millaiset vaikutukset?

Tuuli on puhdas, ehtymätön ja kotimainen raaka-aine. Tuulen käyttö energian lähteenä ei tuota ympäristölle tai ihmisille haitallisia kasvihuonekaasuja tai muita ilmansaasteita. Puhtaan energian tuotanto on tärkeämpää kuin koskaan alati kasvavassa energiantarpeessa. Sen lisäksi Suomi tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, toimien suunnannäyttäjänä muulle EU:lle, joka on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.

Suurimmat tuulivoimapuiston aiheuttamista muutoksista kohdistuvat maisemaan. Kvarnbackenin tuulivoimapuiston suunnittelun yksi lähtökohdista on ollut sijoittuminen harvaan asutulle alueelle, joissa maisemavaikutukset ovat usein pienempiä. Käytön aikana lähiympäristöön muodostuu ääntä sekä välkettä, eli liikkuvia varjoja lapojen pyörimisestä. Nämä vaikutukset, kuten myös voimaloiden näkyvyys maisemassa, ovat etukäteen tarkasti ennustettavissa, käyttäen Ympäristöministeriön ohjeistamia alalla vakiintuneita laskentatapoja. Tulosten perusteella pyritään sijoittamaan voimalat niin, että melu- ja välkevaikutukset minimoituvat. Kvarnbackenin hankkeessa toteutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), jossa riippumattomat, suomalaiset viranomaiset ja asiantuntijat tarkastelevat kriittisesti eri näkökulmista puiston vaikutuksia lukuisiin eri osa-alueisiin, muun muassa eliöstöön, maisemaan, aluetalouteen ja ilmastoon.

Tuulivoimala ja paivankakkaroita

Kiinteistövero

Kvarnbackenin tuulivoimapuisto tuotetaan kokonaan yksityisellä rahoituksella, ilman verovaroja. Kunta saa voimaloista kiinteistöverotuloja: esimerkiksi vuonna 2018 Simon kunnan 36 voimalaa toi 775 000 € verotulot, ja Kristiinankaupungin 35 voimalaa toi 814 000 € verotulot (Tuulivoimayhdistys ry). Uusimpien voimalamallien kiinteistöverotulot ovat arvioltaan n. 600 000 €/voimala sen elinkaaren aikana, jolloin Kvarnbackenin voimalamäärällä kiinteistöverotulot Kruunupyylle olisivat n. 4 200 000 € tuulivoimapuiston elinkaaren aikana. Vuositasolla kiinteistövero on elinkaaren alussa n. 30 000 €/voimala, jonka jälkeen kiinteistöverotettava arvo laskee vuosittain 2,5 % ikäalennuksen verran. Kiinteistöveron maksaa tuulipuiston omistaja. Elinkaareksi arvioidaan n. 30 vuotta.

Maanvuokra ja työllistäminen

Maanomistajat, joiden kiinteistö sijaitsee Kvarnbackenin hankealueella, saavat maanvuokratuloja. Myös maanomistajat, joiden kiinteistölle ei tule tuulivoimalaa, saavat tuulenottoalueen korvausta siltä alueelta, joka sijaitsee hankealueen rajauksen sisäpuolella.

Vuoden 2018 loppuun mennessä rakennettu Suomen tuulivoimatuotanto loi kotimaassa työtä 55 800 henkilötyövuoden edestä koko 20-vuotisen elinkaarensa ajaksi (Tuulivoiman työllisyysvaikutukset, 2019). Tästä tuulivoimasektorin suorat työllisyysvaikutukset ovat 2 600 henkilötyövuotta, ja kerrannaisvaikutukset muille toimialoille 53 200 henkilötyövuotta. Tuulivoiman määrän kasvaessa, myös työllisyysvaikutukset kasvavat. Voimalan käytön aikaisten työllisyysvaikutusten osuus kokonaishenkilötyövuosista on 72 %. Suurin työllistävä vaikutus syntyy käytön aikana huoltotöistä sekä niiden synnyttämistä kerrannaisvaikutuksista.

Positiivisia työllisyysvaikutuksia kohdistuu myös esim. hankealueen läheisille majoituspaikoille, ravintoloille ja ruokakaupoille. Rakennus- ja huoltotöissä pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään paikallista osaamista.

Meistä

Hanke on syntynyt vuonna 2022 Kvarnbackenin alueen maanomistajien aloitteesta. Tuulikarhu lähti hankkeeseen mukaan rahoittajaksi ja perusti hankeyhtiön Kvarnbacken Vind Ab. Projektikehittäjänä toimii Etha Wind Oy, joka vastaa lupamenettelyn edistymisestä ja teknistaloudellisista selvityksistä. Yhtenä Suomen johtavista tuulivoima-alan asiantuntijoista he varmistavat, että hanke on ympäristön, ihmisten ja talouden kannalta järkevä.

Kvarnbacken Vind logo

Kumppanimme

Tuulikarhu
Etha Wind
Sitowise
Heilu
Kruunupyyn kunta

Usein kysyttyä

Koko puiston alueella voidaan harjoittaa maa- ja metsätaloutta normaalisti, lukuun ottamatta itse voimaloiden lähialueita.

Tuulivoimapuiston koko elinkaari – suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja purku – työllistävät kotimaista työvoimaa. Tuulipuiston suorien työllisyysvaikutusten, kuten voimaloiden valmistuksen ja huollon, lisäksi myös muut alat työllistyvät, esimerkkeinä logistiikka, hankealueen infrastruktuurin ylläpito ja paikallinen majoitus- ja ravintolatoiminta.

Vuoden 2018 loppuun mennessä rakennettu Suomen tuulivoimatuotanto loi kotimaassa työtä 55 800 henkilötyövuoden edestä koko 20-vuotisen elinkaarensa ajaksi (Tuulivoiman työllisyysvaikutukset, 2019). Tästä tuulivoimasektorin suorat työllisyysvaikutukset ovat 2 600 henkilötyövuotta, ja kerrannaisvaikutukset muille toimialoille 53 200 henkilötyövuotta.

Suuremman roottorikoon voimalat tuottavat sähköä tehokkaammin kuin pienemmän. Tuoton aikaansaamiseksi roottorin ei tarvitse pyöriä yhtä nopeasti kuin pienemmän. Näin tuulivoimaloiden äänitaso pysyy ennallaan, vaikka koko suurenee.

Roottorien lavat tuottavat suurimman osan tuulivoimalan melusta. Nykyään voimaloiden lapoihin on kehitetty sahalaitareunus, joka vähentää tuotettua melua ja pienentää äänen kulkemaa matkaa maastossa. Voimaloiden valmistajat ovat keskittyneet yhä enemmän hiljaisempien voimaloiden kehittämiseen.

Tuulivoimalan purkaminen ja perustusten maisemointi ovat voimalan omistajan vastuulla. Vanha voimala voidaan myydä kunnostettavaksi käyttöön muualle, tai sen osat voidaan jopa yli 90 prosenttisesti kierrättää.

Voimaloiden elinkaaren lähestyessä loppuaan on myös mahdollista päättää, halutaanko tuulivoimatuotantoa jatkaa alueella uusien voimaloiden avulla. Jo rakennettu tiestö ja sähkönsiirtoinfrastruktuuri mahdollistavat sujuvan alueen uudelleensuunnittelun ja voimaloiden sijoittelun.

Nykyiset tuulivoimahankkeet rahoitetaan ilman tukijärjestelmiä.

Suomen tuulivoimasähköntuotannon käynnistämistä tuettiin vuodesta 2011 vuoteen 2018 syöttötariffilla. Tariffi nopeutti tuulisähkötuotannon, sekä muiden uusiutuvien energiantuotantomuotojen, rakentamista ja käyttöönottoa. Modernit tuulivoimalat tuottavat moninkertaisen määrän energiaa tariffiajan voimaloihin verrattuna, minkä takia tukijärjestelmälle ei enää nykyään ole tarvetta.

Tuulivoimaa on halpa tuottaa, koska se ei vaadi polttoainetta. Tuulivoimaa voidaan tarjota markkinoille alhaisella hinnalla, jolloin kalleimpia sähköntuotantotarjouksia ei oteta vastaan. Vastaavasti sähkön markkinahinta alenee. Tämän voi nykyään huomata sähkön pörssihinnan laskiessa tuulisina päivinä.

Suomessa tulee olla varoitusvalot kaikissa yli 60 metriä korkeammissa rakennelmissa. Vuonna 2013 lentoestevalojen vaatimuksia lievennettiin, joten tämän jälkeen rakennetuissa voimaloissa voidaan käyttää öisin tasaisesti palavaa punaista valoa. Ennen vuotta 2013 rakennetuissa voimaloissa käytetään vilkkuvaa valoa.

Lue lisää tuulivoimasta Suomen Tuulivoimayhdistyksen verkkosivuilta.

Tuulivoimala oksien takaa

Ota yhteyttä