Kvarnbackenin tuulivoimapuisto

Tuulivoimapuiston suunnittelu alkaa sopivan alueen kartoittamisella. Esiselvitys ja suunnitteluvaihe vastaavat kysymykseen, onko hanke toteuttamiskelpoinen: millaiset ovat alueen tuuliolosuhteet, onko hanke taloudellisesti järkevä sekä millaiset ovat hankkeen vaikutukset ympäristöön.

Kvarnbackenin alueen soveltuvuutta tuulivoimalle tutkittiin suomalaisten asiantuntijoiden voimin. Alustavat hankealueen tarkastukset saatiin valmiiksi keväällä 2022, ja alue todettiin alustavasti tuulivoimalle soveltuvaksi. Alueen luontoselvitykset aloitettiin kesällä 2022 ja ne jatkuvat vuoden ympäri syksyyn 2023 asti.

Tuulivoimapuiston rakentamiseksi tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen tuulivoimaosayleiskaava. Kaavatyössä selvitetään lopullisten tuulivoimaloiden lukumäärä ja koko sekä tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto ja rakentamisen kannalta tarpeellinen huoltotiestö. Kaavan etenemisestä ja sisällöstä päättää Kruunupyyn kunta.

Kvarnbackenin hankkeessa toteutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Menettelyssä tuotetaan lukuisia selvityksiä koskien muun muassa luonnonympäristöä, maisemaa ja rakennettua kulttuuriympäristöä. YVA-menettelyssä arvioidaan tuulivoimahankkeen toteuttamisen vaihtoehtoja, ja vaikutuksia verrataan tilanteeseen, jossa hanketta ei toteuteta.

Kaavoituksen aikana järjestetään tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia suunnitellun hankealueen maanomistajille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Hankkeesta pidettiin maanomistajille suunnattu infotilaisuus kesällä 2022. Ensimmäinen YVA- ja kaavoitusprosessin yleisötilaisuus järjestettiin toukokuussa 2023. Seuraava yleisötilaisuus pidetään huhtikuussa 2024. Tilaisuudet ovat hybridimuotoisia, jolloin tilaisuuteen pystyy osallistumaan sekä paikan päällä että verkossa Teams-yhteyden avulla. Yleisötilaisuuksista tiedotetaan paikallislehdissä ja hankkeen kotisivuilla.

Kaavoituksen jälkeen tuulivoimaloille ja tuulivoimapuiston sähköasemalle laaditaan yksityiskohtaiset piirustukset ja hankitaan tarvittavat rakennusluvat Kruunupyyn kunnalta.

TAPAHTUU NYT: YVA-selostus ja kaavaehdotus ovat nähtävillä. Kaavan työstämistä jatketaan.

Suurin osa tuulivoimahankkeen päästöistä ja haittavaikutuksista syntyy sen rakentamisvaiheessa.

Kvarnbackenin tuulivoimahankkeen rakentamisajaksi arvioidaan alle vuosi. Rakentamisen aikana alueen tiestöä parannetaan ja uutta tiestöä ja voimaloiden rakennuspaikkoja valmistellaan.

Tuulivoimalan käyttöikä on 25–35 vuotta. Käytön aikana tuulivoimaloita ohjataan ja valvotaan etänä. Myös pienten toimintahäiriöiden korjaaminen ja hälytysten tarkastus suoritetaan pääasiassa etävalvonnan avulla. Huoltohenkilöstöä käy tuulivoimapuistossa keskimäärin muutamia kertoja vuodessa suorittamassa määräaikaistarkastuksia ja -huoltoja. Huolto- ja tarkastuskäynneillä huoltohenkilöstö liikkuu yleensä pakettiautolla ja nostureita tai muuta raskasta kalustoa tarvitaan harvoin, keskimäärin 3–5 vuoden välein.

Käytön jälkeen voimaloiden purkamisesta ja materiaalin kierrättämisestä vastaa aina tuulipuiston omistaja. Nykyään tuulivoimaloiden materiaalista yli 90 % voidaan kierrättää ja haitallisten jätteiden kierrätykseen on viime vuosina kehitetty uusia ratkaisuja. Esimerkiksi voimalan lapojen lasikuitua ja muuta komposiittimateriaalia on onnistuttu hyödyntämään sementin tuotannossa (KiMuRa-hanke). Mikäli kaikkia voimaloiden materiaaleja ei voida purkuhetkenä kierrättää, toimitetaan ongelmalliset materiaalit asianmukaiseen käsittelyyn.

Käytön aikana tuulivoimala ei tuota päästöjä vesistöihin, maaperään tai ilmaan. Nykyaikainen tuulivoimala tuottaa vuodessa noin 25 GWh uusiutuvaa energiaa, mikä vastaa noin 10 000 kerrostaloasunnon vuotuista energiatarvetta. Tuulivoima on tällä hetkellä halvin energiantuotantotapa ja kaikki hankkeet toteutetaan Suomessa markkinaehtoisesti, eli ilman tariffitukea tai vastaavaa. Tulevaisuudessa tuulivoimatekniikan odotetaan kehittyvän entistä tehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.

Kvarnbackenin tuulipuisto suunnitellaan liitettäväksi hankealueen läpikulkevaan 110 kV voimalinjaan. Nykyistä voimalinjaa on tarve vahvistaa ennen kuin yhdistäminen on mahdollista. Vahvistus toteutetaan ensisijaisesti nykyisten pylväiden parantamisella, jolloin uutta voimalinjaa ei ole tarve rakentaa.